My journey to small business owner

It was 2019, we drove a rental SUV, our baby was sleeping on the back seat and all I could see was the amazing New Zealand scenery. I can't remember where we were going but the sun was shining and the radio blasted hits from the 90's. That's when I told my husband I wanted to start my own business.

I didn't know what I wanted to sell, how I could afford it or in what timetable, but I knew that I wanted to start doing things that would eventually lead into me starting my own business. At this point I had been on maternity leave for 7 months, during which I had plenty of time to think through my life, dreams and goals.

I loved being at home with the baby and I was grateful for that opportunity. I started imagining my life working partly from home so I could spend a little bit more time with my kids or at least they didn't have to spend the whole day in kindergarten. I could plan out my own schedule, do a work out in the middle of the day, eat lunch in the garden and work at night in an awesome flow state.

I always make big decisions after a thorough thought process, so me telling my dream out loud meant that I had really thought this through and was ready to start taking action.

I knew I liked "hands on" projects and I wanted to have something tangible as a reasult. Working with my hands has always been the most natural way for me to be creative, whether it's a knitted beanie, tulips sown by myself, night stands made out of excess wood or laying tiles on a kitchen floor. All I had to do was to decide what I wanted to do that someone else was willing to buy.

How I ended up in macramé earrings is a whole 'nother story, let me get back to that later on.The short version is that I juggled ideas for a few months until I was sure I had found my own thing. I wanted to make jewelry, earrings to be exact, and I had fallen hard for macramé.

When I had realized what it was I wanted to do, I was so excited that I wanted to start building my online store immidiately. However, I have a bad habit of getting super excited about things and then ignoring everything else in my life, so I decided to finish up other projects first.

So time went on, I enjoyd my maternity leave, graduated from school, worked, got pregnant with our second daughter and enjoyed my life again in a baby bubble. Now finally, two years later, my online store is open.

I don't want to think that this is the beginning of this journey. For me, it started two years ago when I told my dream out loud. Now I'm at that state I pictured myself two years ago on our trip to the other side of the world. A handmade business owner with my own brand and own store where people can buy products I have made and designed myself.

I have two amazing daughters and Knot In My Style feels like my third child. Now I'm excited to see how my babies are going to grow, develop and find their place in this world. 😊

Katja

Vuosi oli 2019, alla vuokrattu citymaasturi, takapenkillä rauhallisesti nukkuva vauva ja edessä avautui Uuden-Seelannin upeat maisemat. En muista mihin oltiin matkalla, mutta sää oli kaunis ja radiosta tuli ysärihittejä. Silloin sanoin miehelle, että haluaisin perustaa yrityksen.

En tiennyt mitä halusin myydä, millä rahalla tai aikataululla, mutta tiesin, että halusin alkaa tehdä asioita sen eteen, että jossain vaiheessa perustaisin oman yrityksen. Olin tässä vaiheessa ollut palkkatöistä äitiysvapaalla 7kk ja siinä ajassa olin ehtinyt perusteellisesti miettiä omaa elämää, unelmia ja tavoitteita.

Vauvan kanssa oli ihanaa olla kotona, siinä vaiheessa töihin palaaminen ei juuri kiinnostanut. Mietin, että olispa ihanaa, jos voisin tehdä töitä kotoa käsin osan viikosta, jolloin voisin myös olla tulevaisuudessa lasten kanssa kauemmin kotona tai ainakaan ne ei joutuisi olemaan päiväkodissa koko päivää. Voisin päättää omista aikatauluista, käydä treenaamassa keskellä päivää, syödä lounasta omalla pihalla ja tehdä töitä keskellä yötä flow-tilassa.

Teen isot ja tärkeät päätökset aina huolellisen pohdinnan jälkeen, sitten kun oon asiasta aivan varma, eli se että sanoin unelmani miehelle ääneen, tarkoitti samalla sitä, että nyt oon asiaa pohtinut niin kauan, että siitä voi alkaa tehdä todellista.

Tiesin, että haluun tehdä jotain käsin. Se on aina ollut mulle luontevin tapa olla luova. Tykkään myös siitä, kun näen valmiin lopputuloksen, oli se sitten neulottu pipo, itse istutetut tulppaanit, jämäpuusta nikkaroidut yöpöydät tai laatoitettu keittiön lattia. Enää piti päättää mitä se on mitä haluun tehdä ja mitä joku muu ehkä haluisi ostaa.

Palaan toisessa kirjoituksessa siihen, miksi päädyin makrameekorviksiin, se on nimittäin ihan oma juttunsa se.

Lyhyesti sanottuna, muutamia kuukausia pallottelin erilaisia ideoita mielessä kunnes tunsin, että oon löytänyt sen oman juttuni. Halusin tehdä koruja, nimenomaan korviksia ja makramee vei mukanaan.

Kun olin päättänyt mitä tuleva yritykseni tulee myymään, olin niin innoissani, että oisin heti halunnut alkaa kasaamaan verkkokauppaa. Mulla on kuitenkin paha tapa innostua asioista ihan tosissaan ja unohtaa kaikki muut projektit, eli päätin, että hoidan ensin meneillään olevat keskeneräiset hommat alta pois ja aloitan yritystoiminnan vasta sitten.

Niin siinä sitten aika kului, olin äitiysvapaalla, hoidin opiskelut loppuun ja kävin töissä, aloin odottaa meidän toista tyttöä, elin vauvakuplassa ja nyt, kaksi vuotta sen jälkeen kun olin kertonut unelmastani ääneen, on verkkokauppa vihdoin auki.

En haluu ajatella, että tästä se matka alkaa, mulla se alkoi jo silloin kaksi vuotta sitten kun tästä ääneen puhuin. Mutta nyt ollaan siinä pisteessä, mihin kuvittelin itseni silloin Uuden-Seelannin lämmössä. Yrittäjänä, nimenomaan käsityöyrittäjänä, jolla on oma brändi ja verkkokauppa, mistä voi ostaa mun tekemiä ja suunnittelemia tuotteita.

Meillä on kaksi ihanaa tytärtä ja tuntuu että Knot In My Style on mun kolmas vauva. Nyt odotan innoissani kuinka nää kaikki mun lapset alkaa kasvaa, kehittyä ja löytää oman paikkansa maailmassa 😊

Katja